Perusasenne: ratkaisu- ja resurssisuuntautunut viestintä.

Hundertwasserin koulussa kaikki ammatillinen viestintä perustuu ratkaisu- ja voimavaralähtöiseen lähestymistapaan: kaikki keskustelut ja pohdinnat oppilaiden kanssa, KESS-keskustelut, kaikki keskustelut vanhempien kanssa, mutta myös kaikki henkilökunnan kehittäminen ja henkilökunnan kokoukset. Ratkaisukeskeinen viestintä vaikuttaa suuresti koulumme myönteiseen ilmapiiriin ja siihen, että kaikki lapset ja aikuiset voivat viihtyä koulussamme.

Koko koulun ja kokopäiväkodin henkilökunta saa peruskoulutuksen ratkaisukeskeisestä viestinnästä sekä tiimin tukeman perehdytyksen. Koulu ja kokopäiväkoulu tarjoavat vuosittain yhteistyössä Bielefeldin ratkaisukeskeisen viestinnän instituutin (ILK) kanssa uusille kollegoille perehdytyksen käytännön työhön tämän neuvontamallin avulla. Koko koulun ja kokopäiväkodin henkilökunnalle järjestetään säännöllisesti tätä aihetta käsitteleviä konseptipäiviä.

Lyhyt teoreettinen johdanto, josta lainaamme seuraavan otteen, löytyy osoitteestawww.loesungsfokussiert.de

"LFT* (ratkaisukeskeinen terapia) kehitettiin 1980-luvun alussa Steve de Shazerin, Insoo Kim Bergin ja kollegoiden toimesta Brief Family Therapy Centerissä (Milwaukee, Yhdysvallat), ja sitä on muokattu jatkuvasti. Ratkaisukeskeinen lähestymistapa on ongelmista riippumaton ja vahvasti voimavarakeskeinen malli keskustelujen käymiseen eri aloilla. Ratkaisukeskeisen lähestymistavan tunnusmerkkejä ovat intensiivinen tavoite- ja resurssisuuntautuneisuus, voimaannuttaminen ja pragmaattinen seuraavien mahdollisten askelten etsiminen kohti ratkaisua. LFT:n perusoletuksena on, että ongelmien rakenteen ja syiden syvällinen tutkiminen ei ole välttämätöntä ratkaisujen löytämiseksi. Pikemminkin oletetaan, että asiakkaiden rohkaiseminen puhumaan menneisyyden poikkeuksista ongelmaan ja tulevaisuuden toiveista ja tavoitteista auttaa ratkaisuvaiheiden kehittämisessä.

Oletamme, että jokaisella henkilöllä on jo kaikki resurssit, joita hän tarvitsee ratkaisunsa laatimiseen. Neuvojan tehtävänä on aktivoida nämä voimavarat ja ohjata keskustelua kohti hetkiä, jolloin "asiat sujuvat paremmin". Näissä ongelmattomissa hetkissä ja henkisessä läpileikkauksessa, jossa "teeskennellään - että - ongelma - on - jo - ratkaistu", piilee arvokkaita vihjeitä todellisten ratkaisujen kehittämiseksi. Ratkaisukeskeiset ammattilaiset ohjaavat keskustelua tavoitteisiin, resursseihin ja ensimmäisiin pieniin askeliin, mutta eivät kuitenkaan ohjaile mahdollisimman paljon keskustelun sisältöä. Asiakas määrittelee suunnan ja polun. Samalla löydettyjä resursseja ja saavutettuja onnistumisia vahvistetaan suoraan ja epäsuorasti.

Uskomme, että paras tapa auttaa ihmisiä selviytymään ongelmista on keskittää huomio keskustelun avulla tavoitteisiin, ongelman poikkeuksiin ja vahvuuksiin. Emme niinkään analysoi, miten ja miksi ongelmat ovat syntyneet, vaan keskitymme yhdessä siihen, mihin haluamme päästä.

Yleensä selvitämme jo varhaisessa vaiheessa keskustelua, mitä tavoitteita ja toiveita asiakkaallamme on:

- Miltä elämä näyttää, kun ongelmat ovat poissa?
- Mitä asiakkaamme tekisi ensin toisin?
- Mitä seuraavaksi?
- Kuka hänen ympäristössään huomaisi ensimmäisenä ongelman katoamisen ilman, että asiakas puuttuisi siihen suoraan?

Ensimmäinen askel on siis laatia yhdessä konkreettinen tavoite, toivottu kuva tulevaisuudesta, joka antaa asiakkaillemme uuden suunnan (fokuksen).

Sitten on tärkeää selvittää, mikä voisi olla ensimmäinen pieni, konkreettinen ja toteutettavissa oleva askel kohti tätä tavoitetta. Kun on käynyt selväksi, mikä voisi olla ensimmäinen, pieni askel, syntyy usein ajatus seuraavasta pienestä, toisesta askeleesta, ... .

Seuraavia pieniä askeleita etsiessä voi olla erittäin hyödyllistä visualisoida, milloin asiat sujuvat paremmin ja miksi ne sujuvat paremmin (poikkeukset). Yksi tärkeimmistä tehtävistämme on tukea asiakkaitamme aktivoimaan tämä tieto ja tekemään siitä käyttökelpoista nykyisen ongelman ratkaisemiseksi. Kaikessa tässä on aina kyse konkreettisesta tekemisestä, tuntemisesta ja ajattelusta. Ratkaisukeskeinen toiminta on siis hyvin käytännönläheistä ja läheisesti henkilökohtaiseen tai ammatilliseen arkeen suuntautuvaa." Koulumme yhteisen työskentelyn kannalta on olennaista, että koulun ja kokopäiväkoulun henkilökunta kaikilla työaloilla kohtaa toisensa sekä oppilaat ja heidän perheensä yhteisestä perusasenteesta käsin ja tämän yhteisen perusasenteen pohjalta.

Perusasenne: ratkaisu- ja resurssisuuntautunut viestintä.

Yhteydenottolomake